2020-mi silaannarsuarmik mingutsitsineq
Silaannarsuarmik mingutsitsinermik nalunaarsuutit assersuutigalugu Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akornanni mingutsitsinermik annikillisaanissamut anguniagassatut isumaqatigiissutaanut atorneqartarput. Nalunaarsuutit malillugit mingutsitsinerup ineriartornera malinnaavigineqartarpoq. Kalaallit Nunaat silaannaap pissusaanut EU-mi mingutsitsinermik annikillisaanissamut isumaqatigiissutaasimasumut peqataanngilaq. Taamaakkaluartoq ukiumoortumik silaannarsuarmik mingutsitsineq pillugu FN-imi Klima Konventionimut (UNFCC) nalunaarusiortussaatitaavoq, drivhusgassinik mingutsitsinerup malinnaavigineqarnissaa tassani siunertaavoq.
Drivhusgassinik mingutsitsinerup nalunaarsornerani nukissiuutinit allanillu CO2-mik drivhusgassinillu allanik aniatitsineq nalunaarsoneqartarpoq, Kalaallit Nunaanit makku nalunaarutigineqartarput: metan CH4, lattergas N2O, hydroflour-karboner HFC aamma svovlhexaflourid SF6. Taakku tamarmik CO2-mut sanilliunneqarlutik naatsorsorneqartarput (CO2-ækvivalent), uani saqqummersitami mingutsitsinerit taakku CO2e-mik taaneqartassapput.
2020-mi silaannarsuarmik mingutsitsineq CO2e 576.690 tonsiusimavoq, tabel 2-mi tamanna takuneqarsinnaavoq. 1990-imut sanilliullugu 11,7 pct.-imik appasinneruvoq. Silaannarmik mingutsitsineq annerpaaq ikummatissanit nukissiuutinut atuinermeersuuvoq.
Silaannarmik mingutsitsineq nukissiuutinit atuinermeersoq
2020-mi silaannarmik drivhusgassinik mingutsitsineq nukissiuutinit atuinermeersoq CO2e 536.716 tonsiusimavoq, silaannarmik mingutsitsinerup 93,1 pct.-eralugu. 2019-imut sanilliullugu 3,3 pct.-imik appasinneruvoq. 1990-imut sanilliullugu 14,2 pct.-imik apparsimalluni. Drivhusgassi kuldioxid (CO2) 532.913 tonsiusimavoq 2020-mi nukissiuutinit atuinermit mingutsitsinerup 99,3 pct.-erivaa.
Titartagaq 1. Nukissiuutinit atuinermit drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN2CO2e
1990-ip kingorna nukissiuutit atorneqartartut allanngorsimapput. Nukissiuutit piujuaannartut gasuuliamut ilaatigut taarsiullugit atorneqalersimapput.
Nukissiuutit atorneqartut allanngornerisa kingunerisaanik silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq malunnartumik annikilliartorsimanngilaq. Aningaasaqarneq ajunnginneruleraangat malunnartumik ikummatissanit piujuaannartunit nunap iluanit ikummatissat atorneqarnerulertarput.
1989-imi eqqakkanit kissamik atuilernermit aamma 1993-imi erngup nukinganik atuilernermit nukimmik piujuaannartumik atuineq annertusiartuinnavippoq. Piujuaannartumik atuinerup annertusiartuinnarnerata ilaatigut kingunerisaanik, nukissiuutinik atuineq tamakkerlugu eqqarsaatigissagaani, silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq annertusiartorsimanngilaq. 1990-imiit nukissiuutinik atuineq 4,3 pct.-imik annertusisimagaluartoq, nu-kissiuutinik atuinermit silaannarsuarmik mingutsitsineq 14,2 pct.-imik annikillisimavoq.
Titartagaq 2. Drivhusgassinik silaannarsuarmik mingutsitsinerit
Naatsorsueqqissaartarfik: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN2CO2e
Nunap iluanit ikummatissanik atuinerup annikillinera piujuaannartunit nukissiuutinik atuinerulernerup kingunerisaanik atuinermit drivhusgassimik mingutsitsineq annikinnerulersimavoq. 2020-mi GJ-imut nukissiuutinik atuineq tamakkerlugu 60 kg drivhusgassiusarsimavoq 1990-imi 73 kg-usarsimasoq. Nukimmik atuinermi GJ-imi ataatsimi mingutsitsineq 17,7 pct.-imik annikillisimavoq, tamanna titartakkami 3-mi takuneqarsinnaavoq.
Titartagaq 3. Nukimmik atuinermi GJ-imi drivhusgassimik mingutsitsineq
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik
Nukissiuutit uani pingasunut immikkoortitaapput: Nukissiorfiit aamma aatsitassarsiorfiit (Energisektoren) (misissuinerit, aatsitassarsiornerit aamma aatsitassat suliarneqarnerat), nukissiorneq (Konverteringssektoren) (innaallagissiorneq aamma kissaliorneq) aamma atuineq (Endeligt forbrug) (assartuinermi ingerlassinermilu atuineq aamma angerlarsimaffinni suliffeqarfinnilu atuineq).
1990-imi nukissiuutinit atuinermit drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq CO2e 625.203 tonsiusimavoq. Kisitsit pineqartoq IPCC-mi mingutsitsinermut tunngaviusut aallaavigalugit, siusinnerusukkut saqqummersinneqarsimasuni kisitsisit iluarsineqarput. Nukissiornermit silaannarsuarmik mingutsitsineq 182.907 tonsiusimavoq atuinermillu mingutsitsineq 442.297 tonsiusimalluni. 1990-imi nukissiuutinit aamma aatsitassarsiortunit silaannarsuarmik mingutsitsisoqarsimanngilaq.
2020-mi silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq CO2e 523.716 tonsiusimavoq. Taakkunannga 96.309 tonsit nukissiornerminngaaneersuupput, 437.906 tonsit atuinermeersuullutik kiisalu 2.501 tonsit nukissiorfinninngaaniit aamma aatsitassarsiortuninngaaneersuullutik. 1990-imiit 2020-mut innaallagiamik aamma kissamik pilersuineq annertusingaatsiarsimagaluartoq, nukissiornermit mingutsitsineq CO2e 86.597 tonsimik annikilleriarsimavoq.
Titartagaq 4. Assigiinngitsuni drivhusgassimik mingutsitsineq tamakkiisoq
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik https://bank.stat.gl/ENN2CO2e
Tabel 1. Nukissiuutinit atuinernit drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq
|
|
1990 |
2000 |
2005 |
2010 |
2015 |
2018 |
2019 |
2020 |
|
|
Ton CO2e |
|||||||
|
Silaannarsuarmik mingutsitsineq tamakkerlugu..................... |
625 203 |
667 980 |
644 654 |
679 621 |
525 064 |
544 114 |
554 995 |
536 716 |
|
Ikummatissanit mingutsitsisut tunngavigalugit.................. |
625 203 |
667 980 |
644 654 |
679 621 |
525 064 |
544 114 |
554 995 |
536 716 |
|
Gasuulia aamma dieseluulia ......... |
549 424 |
565 566 |
549 648 |
566 040 |
388 873 |
400 124 |
385 548 |
413 198 |
|
Uulia alla ........................ |
74 017 |
97 800 |
88 637 |
106 597 |
127 472 |
134 816 |
160 095 |
113 948 |
|
Eqqakkat, pinngortitami arrortinneqarsinnaasut ............. |
48 |
127 |
175 |
192 |
210 |
220 |
225 |
230 |
|
Eqqakkat, pinngortitami arrortinneqarsinnaanngitsut .......... |
1 714 |
4 487 |
6 194 |
6 793 |
8 510 |
8 953 |
9 127 |
9 340 |
|
Sumi mingutsitsineq tunngavigalugu |
625 203 |
667 980 |
644 654 |
679 621 |
525 064 |
544 114 |
554 995 |
536 716 |
|
Nukissiorfiit aamma aatsitassarsiorfiit ... |
0 |
0 |
254 |
120 140 |
2 893 |
1 948 |
2 251 |
2 501 |
|
Nukissiorneq ..................... |
182 907 |
132 786 |
137 607 |
107 443 |
109 069 |
97 923 |
90 824 |
96 309 |
|
Atuisut sumi mingutsitsinerat tunngavigalugit.................. |
442 297 |
535 194 |
506 793 |
452 039 |
413 102 |
444 243 |
461 920 |
437 906 |
|
Assartuineq/angallassineq .......... |
97 185 |
107 177 |
113 329 |
109 883 |
105 414 |
114 289 |
128 448 |
93 342 |
|
Sanaartornermik inuussutissarsiutit .... |
26 558 |
48 285 |
55 236 |
38 854 |
23 516 |
30 370 |
29 234 |
29 427 |
|
Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiutit ................. |
162 713 |
243 817 |
189 237 |
187 648 |
181 951 |
197 391 |
204 833 |
206 135 |
|
Angerlarsimaffiit ................... |
155 841 |
135 915 |
148 990 |
115 654 |
102 221 |
102 193 |
99 405 |
109 002 |
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik https://bank.stat.gl/ENN2CO2e
Malugiuk: Silaannarsuarmik mingutsitsineq nukissiuutinik atuisimaneq tunngavigalugu naatsorsorneqartarpoq, nukissiornermi silaannarsuarmik mingutsitsineq nukissiornermut nalunaarsorneqartarpoq. Ikummatissat aalajangersimasut silaannarsuarmik mingutsitsisarneranik naatsorsueriaaseq atorlugu nukissiuutinik atuineq ukununnga naatsorsorneqartarpoq; CO2, CH4 aamma N2O. CO2 –mik naatsorsuineq quppernermi 7-imi takuneqarsinnaavoq. Nukiut piujuaannartut, taakkununnga ilanngullugu eqqakkat pinngortitami arrortinneqarsinnaasut CO2 –mik mingutsitsinngitsutut nalunaarutigineqartarput.
Tabel 2. Drivhusgassimik mingutsitsineq tamakkerlugu, UNFCCC-imi nalunaarsuineq malillugu
|
|
1990 |
2000 |
2005 |
2010 |
2015 |
2018 |
2019 |
2020 |
|
|
||||||||
|
Silaannarmik mingutsitsineq tamakkerlugu 1) |
653 216 |
698 634 |
680 118 |
714 933 |
560 220 |
579 641 |
592 807 |
576 690 |
|
Atuinermit mingutsitsineq tunngavigalugu... |
625 203 |
667 980 |
644 654 |
679 621 |
525 064 |
544 114 |
554 995 |
536 716 |
|
Nukissiorfiit, aatsitassarsiorfiit aamma nukissiorneq |
182 907 |
132 786 |
137 861 |
227 582 |
111 962 |
99 871 |
93 075 |
98 810 |
|
Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu .......... |
442 297 |
535 194 |
506 793 |
452 039 |
413 102 |
444 243 |
461 920 |
437 906 |
|
- Assartuineq/angallassineq ................ |
97 185 |
107 177 |
113 329 |
109 883 |
105 414 |
114 289 |
128 448 |
93 342 |
|
- Suliffissuit ............................ |
26 558 |
48 285 |
55 236 |
38 854 |
23 516 |
30 370 |
29 234 |
29 427 |
|
- Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiutit, angerlarsimaffiit il.il. ........ |
318 554 |
379 732 |
338 228 |
303 302 |
284 172 |
299 584 |
304 238 |
315 137 |
|
Suliffissuarni mingutsitsineq.............. |
515 |
2 569 |
7 027 |
8 187 |
10 589 |
10 687 |
12 126 |
13 768 |
|
- Atortut arrortitsisartut ..................... |
515 |
562 |
1 284 |
898 |
814 |
911 |
886 |
746 |
|
- Suliarinninneq ......................... |
0 |
2 007 |
5 743 |
7 290 |
9 775 |
9 776 |
11 241 |
13 022 |
|
Nunalerinermi mingutsitsineq............. |
9 547 |
9 175 |
9 976 |
9 639 |
8 585 |
8 074 |
8 685 |
8 913 |
|
- Uumasut nerisaminnik arrortitsisarnerat ...... |
7 627 |
6 714 |
7 272 |
7 067 |
6 091 |
6 306 |
6 177 |
6 274 |
|
- Uumasuutinit naggorissaaneq.............. |
1 055 |
1 020 |
1 079 |
1 049 |
893 |
927 |
907 |
922 |
|
- Narsaatit ............................. |
865 |
1 441 |
1 626 |
1 522 |
1 601 |
841 |
1 601 |
1 717 |
|
Eqqagassat suliarinerinit mingutsitsineq.... |
17 688 |
18 329 |
17 765 |
16 456 |
14 850 |
15 578 |
15 723 |
15 955 |
|
- Eqqakkanik inissiineq .................... |
4 551 |
5 205 |
5 077 |
4 905 |
4 798 |
4 754 |
4 744 |
4 736 |
|
- Ermup atukkap sinnera .................. |
7 154 |
7 169 |
7 181 |
5 984 |
4 246 |
4 926 |
5 047 |
5 250 |
|
- Eqqakkat allat ......................... |
5 983 |
5 955 |
5 506 |
5 568 |
5 806 |
5 898 |
5 933 |
5 968 |
|
Orpippassuit nunaminertanillu allanik atuineq |
262 |
582 |
695 |
1 030 |
1 132 |
1 188 |
1 277 |
1 339 |
|
- Orpippassuit .......................... |
0 |
21 |
9 |
18 |
4 |
-5 |
-8 |
-11 |
|
- Nunaminertanik atuineq .................. |
262 |
561 |
686 |
1 012 |
1 127 |
1 192 |
1 285 |
1 350 |
|
Mingutsitsineq tamakkerlugu ”Orpipassuit nunaminertanillu atuineq” ilanngunnagu 2)... |
652 954 |
698 053 |
679 423 |
713 904 |
559 088 |
578 453 |
591 530 |
575 351 |
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN1EM1
Malugiuk: Tabelimi takuneqarsinnaapput Kalaallit Nunaata drivhusgassimik mingutsitsinera aamma tigusinera apriilimi 2022-mi FN-imi Klima Konventionimut (UNFCCC)-mut nalunaarutigineqartut.
1) Silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq tamarmiusoq ”Skov og arealanvendelse”-mit suleqataaffigineqartoq, CO2-mik tigusineq silaannarsuarmik mingutsitsinerup akerlerivaa.
2) Silaannarsuarmik drivhusgassiunngitsumik mingutsitsineq tamarmiusoq ”Skov og arealanvendelse”-mit suleqataaffigineqartoq, taassuma ilaannaa silaannaap pissusaanik naatsorsuinermut ilanngunneqarpoq Kyotoprotokollimut ilaasumut.
Drivhusgassimik mingutsitsineq tamakkerlugu, UNFCCC-imi nalunaarsuineq malillugu
Kalaallit Nunaanni nukissiuutinit atuinermit, suliffissuarni suliaqarnernit, arrortitsinerni, nunalerinermit, eqqagassalerinernit allaniillu silaannarsuarmik mingutsitsineq tamakkiisoq FN-imut Klima Konventionimut (UNFCCC) ukiumut ataasiarluni nalunaarutigineqartarpoq. Nalunarutigineqartartut tassaapput drivhusgassit kuldioxid (CO2), metan (CH4) aamma lattergas (N2O) suliffissuarnit drivhusgassit flourinik akullit HFC aamma SF6,. UNFCCC-mut nalunaarutigineqartartut silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq tabel 2-mi takuneqarsinnaapput.
Titartakkami 5-imi takuneqarsinnaavoq drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq taakkununnga ilanngullugit orpippassuarni aamma nunaminertani CO2-p sunniutai. 2020-mi drivhusgassimik CO2-mik silaannarsuarmik mingutsitsineq CO2e 576.690-iusimavoq. 2019-imut sanilliullugu 2,7 pct.-imik appariarneruvoq, 1990-imullu sanilliullugu 11,7 pct.-mik annikilleriarnerulluni.
Titartagaq 5. Drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq tamakkerlugu, UNFCCC-mut nalunaarusiaq malillugu
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/END1EM1
UNFCCC-mut nalunaarutigineqarpoq nukissiuutinit silaannarsuarmik mingutsitsineq drivhusgassinit mingutsitsinermi annertunerpaajusoq. 2020-mi silaannarsuarmik mingutsitsineq ima isikkoqarpoq: nukissiuutinit atuinermit 93,1 pct.-inik mingutsitsiffiuvoq, eqqagassalerinermit mingutsitsineq 2,8 pct.-iusoq, suliffissuarni suliaqarnermit allanilu mingutsitsineq 2,4 pct.-iuvoq, nunalerinermi mingutsitsineq 1,5 pct.-iusoq kiisalu orpipaassuarni nunaminertaniillu mingutsitsineq 0,2 pct.-iulluni.
Titartagaq 6. Drivhusgassinit silaannarsuarmik mingutsitsineq suminngaanniit mingutsitsisoqarnersoq tunngavigalugu
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN1EM1
Drivhusgassit silaannarsuarmik mingutsitsinermi mingutsitsisut assigiinngitsuupput. Drivhusgassimik mingutsitsineq annerpaaq kuldioxidimeersuuvoq (CO2), 2020-mi 93,4 pct.-iulluni. Drivhusgassimik mingutsitsinerpaat tullerisimavaat Metan (CH4) 2,5 pct.-iusimagami, tulliulluni suliffissuarni gassit atorneqartartoq (f-gassit) 2,2 pct.-iulluni. Lattergassi (N2O) mingutsitsisut 1,9 pct.-erisimavaat.
Nukissiuutinut ikummatissat CO2-mik silaannarsuarmi mingutsitsinerpaajusimapput. Metanimik lattergasimillu mingutsitsinerpaajusimapput eqqagassalerinerit, nunalerineq aamma metanimik mingutsitseqataasimavoq.
Titartagaq 7. 2020-mi drivhusgassit silaannarsuarmik mingutsitsinerat
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN1EM1